Masennus, unihäiriöt ja ummetus ovat väestössämme varsin yleisiä vaivoja. Harva meistä kuitenkaan tietää, että ne saattavat ennustaa Parkinsonin taudin kehittymistä. Parkinsonin tautiin liittyy moninainen joukko ei-motorisia oireita, joista kärsii valtaosa potilaista jossain sairauden vaiheessa.
Parkinsonin taudin hoidossa on viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut merkittävää kehitystä ja suuria edistysaskeleita on tehty myös lääkehoidoissa. Tämän ansioista potilaiden elämänlaatu ja toimintakyky ovat parantuneet selvästi.
Päivitetyssä Parkinsonin taudin Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että Parkinsonin taudin hoito voidaan aloittaa heti diagnoosin varmistuttua, vaikka taudin oireet eivät vielä aiheuttaisi merkittävää haittaa.
Parkinsonin tautia pidetään vakavana sairautena, joka ei kuitenkaan hoidoissa tapahtuneen kehityksen ansiosta enää lyhennä ihmisen elinaikaa. Tästä huolimatta sairastuneiden elinaika saattaa vaihdella huomattavasti ja osa menehtyy tautiinsa selvästi muita aiemmin.
Tutkimuksia D-vitamiinin puutoksen yhteydestä useisiin sairauksiin julkaistaan jatkuvasti. D-vitamiinin puutteen on todettu olevan luultua yleisempää. Tämän vuoksi useat asiantuntijat ovat ruvenneet kannattamaan nykyisten saantisuositusten nostoa.
Azilect®in (rasagiliinin) erityiskorvattavuus laajenee aiemman käytännön lisäksi koskemaan myös Parkinsonin taudin hoitoa yksinään (ilman levodopaa), kun edullisemmilla MAO-B:n estäjillä ei ole saavutettu toivottavaa hoitovastetta tai ne eivät sovi.
Sairauden oireiden nopea vaihtelu eli satunnaiset tilanvaihtelut ovat tyypillisiä Parkinson-potilaalle. ”Potilaan toimintakyky vaihtuu muutamassa minuutissa normaalista nollaan.
Uuden tutkimuksen mukaan Parkinsonin tautia sairastavien potilaiden motoriset toiminnot paranivat 35 %, kun he pyöräilivät terveen henkilön kanssa tandem-kuntopyörällä 40 minuuttia. Liikunta aktivoi myös aivoja. Vaikutukset olivat samankaltaisia kuin levodopa-lääkehoidolla.