59-vuotiaalla Martti Leppäsellä todettiin Parkinsonin tauti vuona 2009. Diagnoosia edelsi kolme pitkää vuotta oireilua, arvailua ja tilanteeseen sopeutumista, joihin diagnoosi toi lopulta helpotuksen. Vaikka Parkinsonin tauti on elinikäinen ystävä, Martti on osoittanut, että oikealla hoidolla, liikunnalla ja positiivisella asenteella sairaudelle ei kuitenkaan tarvitse antaa periksi.
Videolla dosentti, neurologian erikoislääkäri Valtteri Kaasinen kertoo, miten Parkinsonin taudin hoitojen kehittyminen on parantanut hoitotuloksia ja potilaiden arkea. Hoitovaihtoehtoja on tullut lisää ja tutkimusten mukaan uusilla hoidoilla voidaan jopa hidastaa taudin etenemistä.
Videolla neurologian dosentti, Kari Murros kertoo Parkinsonin taudin ei-motorisista oireista ja niiden merkityksestä sairauden hoidossa.
Muutama vuosi sitten seisoin luokassa liitutaulun edessä ja tajusin, että minun oli vaikea nostaa kättäni taululle. Olin kuvataideopettaja, joten käteni olivat aina olleet luotettavat ja tottelevaiset työkaluni.
Oli sokki, kun sain tietää sairastavani Parkinsonin tautia – en edes tiennyt, minkälainen sairaus oli kyseessä. Olin vuoden verran havainnut itselläni vapinaa oikeassa kädessä, mutta ajattelin sen johtuvan rasituksesta.
Ensimmäiset oireet Parkinsonin taudista ilmenivät minulla hektisessä elämänvaiheessa ollessani nelikymppinen.
Selviytyminen arjen askareista mahdollisimman itsenäisesti on monelle tärkeää. Pienetkin arjen asiat voivat hankaloitua taudin myötä.
Raili on Parkinson-potilas ja hän kertoo omista ensioireistaan sekä liikunnan merkityksestä Parkinson-diagnoosin jälkeen.
Sinikka on Parkinson-potilaat ja kertoo omista ensioireistaan sekä liikunnan merkityksestä Parkinson-diagnoosin jälkeen.
Tutustu käytännöllisiin vinkkeihin, miten selviytyä arjesta Parkinsonin taudin kanssa.